Miksi on niin paha jos ei osaa syödä oikealla haarukalla oikeaa ruokaa? eikö pääasia ole että saa syödä jotain? ihmiset syövät maailmalla käsin ja te vouhotatte väärästä haarukasta.. siitä puuttuu käytöstavat.
Kohu uff:n kamalasta petoksestakin. Jos perille menee kuitenkin edes pieni osa siitä mitä me lahjoitamme vanhoja vaatteuita ja kenkiä sinne, niin onko sillä niin hirveästi väliä kuinka suuri osa sinne sitten loppujen lopuksi menee? Onhan se kyllä totta, että pitäisi kavaltajilla omatunto soida jo viimeistään nyt kun asia on tuotu julkisuuteen, viedä nyt köyhiltä toisten lahjoittamaa, mitä jos heiltä vietäisiin kaikki ne rahat tuplana pois mitä ovat tämän bisneksen kautta saaneet? kehitysmaissa ihmisillä olisi juhlaa. Joten kellä meistä ei ole tässä tapauksessa käytöstapoja? Meillä jotka kieltäydymme auttamasta puolivalheellisten keräysjärjestöjen kautta vai niillä jotka tekevät siitä vain puolittain todenmukaisen keräysjärjestön?
Rahalla saa valtaa ja osittain onnellisuuttakin. Joten minkä takia järki ja valta eivät kulke samassa päässä? Kuinka paljon vähemmän olisi maailman laajuisia ongelmia, jos me kaikki saisimme ruokaa ja lääkkeitä ollessamme sairaana? Onko oma rahallinen statuksemme niin tärkeä ettei siitä voi luopua, silläkään ehdolla, että pelastaisi toisen hengen? En siis ymmärrä minkä takia lehdissä listataan eniten tienaavia julkimoja? Haluaako media tehdä meistä muista väkisinkin niin kateellisia muille, ettemme antaisi apua sitä taritsevalle? Voisin veikata aika vahvasti että ihmisten auttamisen halu kasvaisi huomattavasti jos heille tiedotettaisiin paremmin kuinka huonosti voi olla ja äärimmäistä rikkautta ja tuhlailua paheksuttaisiin julkisesti mediassa. Ja auttajille näytettäisiin konkreettisesti kuinka apu tulee käyttöön, koska kohta kukaan ei auta, kun ei voi luottaa siihen että apu menee perille ja ettei vain antanut rahojaan joillekkin monimiljonääreille.
Arjen pikkuvitutuksen aiheista tällä kertaa
:)
Marita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti